Hyppää sisältöön

Tietoa ohjelmasta

Ilmasto- ja kestävyyshaasteisiin vastaamiseksi on tehtävä laaja-alaista yhteistyötä kaupunkien välillä sekä muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmavahti tekee näkyväksi kaupunkirajat ylittävän ilmasto- ja kiertotaloustyön etenemisen pääkaupunkiseudulla.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n visiona on tehdä yhdessä pääkaupunkiseudusta maailman kestävin kaupunkiseutu. Tämä visio inspiroi laajan, seudullista yhteistyötä vahvistavan Kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelua. Ohjelma hyväksyttiin HSY:n hallituksessa 28.5.2021, ja ohjelman toteuttaminen on nyt käynnistynyt.

Ohjelman tarkoituksena on tukea pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumista sekä hillinnän että sopeutumisen osalta, tuoda kulutuksesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen näkyvämmin mukaan kaupunkiseudun kestävän kehityksen työhön, sekä vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden periaatteiden mukaisiin ratkaisuihin.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa on 68 toimenpidettä kuuden painopistealueen alla:

  • Kulutus
  • Ruoka
  • Jäte ja vesi
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Rakentaminen
  • Hyvinvointi

Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää seudullista yhteistyötä julkisten organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kestävän kaupunkielämän ohjelman toteuttamisen aikajänne ulottuu vuoteen 2030.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmavahdin on tarkoitus toimia paitsi seurannan työkaluna, myös ideatarjottimena yhteisille hankkeille ja siten yhteistyötä edistävänä foorumina. Ohjelmavahdin avulla kuka tahansa voi seurata, miten HSY ja muut seudulliset toimijat edistyvät toimenpiteiden toteutuksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Seurantapalvelu tekee taustalla olevan staattisen ohjelmadokumentin eläväksi, ja ohjelmavahtia päivitetään ja kehitetään jatkuvasti.

Ohjelmavahtia ylläpitää HSY:n ilmastoyksikkö. Toteutuksesta ja teknisestä ylläpidosta vastaa Kausal Oy.

Ohjelmateksti löytyy kokonaisuudessaan löytyy HSY:n julkaisuverkkopalvelusta.

Maailman kestävintä kaupunkiseutua ei tehdä ilman laaja-alaista yhteistyötä. Tervetuloa mukaan toteuttamaan kanssamme Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa!

Usein kysytyt kysymykset

HSY:n ydintoimintaa on tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Kuntayhtymän tavoitteena on parantaa sekä omaa että koko Helsingin seudun materiaali- ja energiatehokkuutta sekä materiaalivirtojen hyödyntämistä. HSY on siten luontevasti seudullisen yhteistyön rakentaja ilmasto- ja kiertotaloustyössä.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa valmisteltiin vuosina 2019–2021 laaja-alaisessa ja osallistavassa prosessissa yhdessä jäsenkaupunkien asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelmaan koottiin uusia ilmastotyön ja kiertotalouden toimia pääkaupunkiseudulla toteutettavaksi. Ohjelmatyön avulla voidaan myös jakaa parhaita käytäntöjä ja tietoa hyödyntäen kunkin kaupungin vahvuuksia. Rakentamalla yhteisiä kehittämisverkostoja ja hankkeita voidaan motivoida eri toimijoita laajempaan ja vaikuttavampaan ilmasto- ja kiertotaloustyöhön. Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista on myös tarpeen tarkastella yhdessä synergioiden aikaansaamiseksi.

Kestävän kaupunkielämän ohjelma tukee ilmastotavoitteiden toteutumista ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamista kiinnittämällä huomion pääkaupunkiseudun kaupunkien rajat ylittävään työhön. Ohjelmaan on koottu sellaisia toimenpiteitä, joissa seudullista yhteistyötä on tarpeen lisätä. Ohjelma siis keskittyy ns. lisäisiin toimiin ja täydentää muita kaupunki- ja seututason suunnitelmia. HSY toimii ohjelman toteuttamisen ja seurannan koordinoijana.

Kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelussa korostuivat materiaalitehokkuuden edistäminen sekä ne ilmastotyön teemat, joiden edistäminen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa (2007) ja sen vuonna 2012 tehdyssä tavoitteiden tarkistuksessa jäivät vähäisemmälle huomiolle. Valmistelun aikana ohjelmaan valikoituivat mukaan kuusi painopistealuetta: kulutus, ruoka, jäte ja vesi, kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja hyvinvointi. Painopistealueille luotiin pidemmät otsikot, jotka kuvaavat niille luotuja tavoitteita.

Ohjelmassa ei esitetä toimenpiteitä energiantuotannolle eikä liikennejärjestelmälle. Energiaan liittyvät toimenpiteet on sisällytetty kaupunki- ja laitoskohtaisiin suunnitelmiin, ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvät kysymykset on rajattu pois, koska niitä ohjataan pääkaupunkiseutua laajemmalla Helsingin seudun kuntien yhteisellä strategisella maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmalla (MAL-suunnittelu).

Ohjelmassa on erityinen painoarvo pääkaupunkiseudun asukkaiden kulutusvalinnoilla ja se tuo kaupunkiseudun kestävyystarkasteluun uuden ulottuvuuden: kulutusperäisten päästöjen arvioinnin ja niihin vaikuttamisen. Nämä asukkaiden aiheuttamat välilliset päästöt – jotka tulevat esimerkiksi rakennustuotteiden ja kulutushyödykkeiden valmistuksesta, ruoantuotannosta ja matkailusta – muodostavat noin puolet suomalaisten kokonaishiilijalanjäljestä, mutta tietoa niistä on tuotettu toistaiseksi vähän.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa ehdotetaan näiden kuluttamisen välillisten päästöjen arvioinnin käynnistämistä pääkaupunkiseudulla. Ohjelmassa ehdotetaan myös toimenpiteitä, joilla kulutuksesta johtuvia päästöjä voidaan alentaa erityisesti kiertotalouden keinoja edistämällä.

Ohjelmavahdissa ei ole vielä nimetty mittareita, joilla voidaan seurata toimenpiteiden vaikutusta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kestävän kaupunkielämän ohjelman toimenpiteillä on toteutuessaan monenlaisia vaikutuksia, jotka ulottuvat suoria päästövähennyksiä laajemmalle. Mittareiden kehittäminen tällaisiin muihin kuin määrällisesti mitattaviin ja suoriin vaikutuksiin keskittyvään ohjelmaan on haastavaa. Tavoitteiden toteutumisen seurantamenetelmät tarkentuvat ja vaikuttavuustarkastelua tehdään ohjelman toteuttamisen edetessä.

Suurelle osalle toimenpiteistä ei ole vielä nimetty yhteyshenkilöä, koska Kestävän kaupunkielämän ohjelma ei sisällä toimenpiteiden toteuttavia tahoja. Ohjelmaan kirjattiin, että toimenpiteille sovitaan vastuu- ja yhteistyötahot sen hyväksymisen jälkeen.

Kestävän kaupunkielämän ohjelma tarjoaa ehdotuksia toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa seudullisessa yhteistyössä julkisten organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa seuraavan kymmenen vuoden aikana. HSY toimii toimenpiteitä käynnistävänä ja seuraavana tahona, mutta monet toimenpiteet voidaan käynnistää myös ilman HSY:n osallistumista.

Jokaiselle toimenpiteelle tullaan valitsemaan yhteyshenkilö(t), jonka/joiden tehtävänä on edistää toimenpidettä ja raportoida siitä, mitä toimenpiteessä tapahtuu. Yhteyshenkilöt eivät ole yksin vastuussa toimenpiteen etenemisestä, koska suurin osa toimenpiteistä kuuluu monelle organisaatiolle.

Yhteyshenkilön tehtävänä on varmistaa, että toimenpiteen kuvaus, tehtävät ja mittarit ovat ajan tasalla. Toimenpidettä tulee päivittää säännöllisesti. Jos toimenpiteen toteutuksessa on esteitä tai viivästyksiä, yhteyshenkilö on yhteydessä Kestävän kaupunkielämän ohjelman projektipäällikköön. Yhteyshenkilö osallistuu koulutukseen, jossa tehtävät käydään tarkemmin läpi.

Ota yhteyttä Kestävän kaupunkielämän ohjelman projektipäällikköön Maaria Parryyn (maaria.parry@hsy.fi).

Kestävän kaupunkielämän ohjelmavahdista vastaa HSY:n ilmastoyksikkö.

Yhteystiedot:

Maaria Parry / Kestävän kaupunkielämän ohjelman projektipäällikkö, ilmastoasiantuntija (maaria.parry@hsy.fi)

Ohjelmavahdin on toteuttanut Kausal Oy.

Yhteystiedot:

Kausal Oy (info@kausal.tech)

Kestävän kaupunkielämän ohjelmavahti on avointa lähdekoodia ja perustuu alun perin Helsingin kaupungin kehittämään Helsingin ilmastovahti -palveluun. Helsingin ilmastovahti on saanut tukea EU:n Climate-KIC -ohjelmasta.

Vastaavanlainen ilmastovahtipalvelu on käytössä muun muassa Lahden, Lappeenrannan ja Tampereen kaupungeilla.